
Täällä myö nyt sitte ollaan Arskan kaa kuin orvot pirut. Tuntuu ku olis toinen käsi ja toinen jalka pois, ja Artulta taitaa myös puuttua ainakin pari tassua. Tyhjää, hiljaista ja autiota on ilman kakaraa, nyt vasta tajuu miten paljon se tuo eloa tähän oloon. Arttu on kulkenut koko illan häntää maata kohti roikottaen tai maannut apeana korvat luimussa. Se tulee mun perässä mihkä meenkin "äitee, mitä mä tekisin, äitee mul ei oo mitään tekemistä". Yritti tossa puruluuta syödä, vaan eihän sekään miltään maistu kun ei ole toinen sitä itelleen kärttämässä.

Nyt siis jäädään odottelemaan miten se kakara kehässä käyttäytyy ja minkälaiset arvostelut saa! Mut sitä ennen me ehitään Arskatin kanssa nukkua piiitkät yöunet kun ei ole Iippa aamuvarhaisella herättelemässä:=)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti