Myrskyä ja tyrskyä. Niistä ei ole ollu puutetta viime päivinä. Välillä onneksi vähän aurinkokin paistaa.
Tänään oli iloinen tarkoitus tehdä pieni, tai vähän isompi, lenkki rantapuistossa samalla kun töitten jälkeen oli asiaa keskustan pääpostiin. Erittäin pieneksi se lenkki sitten jäi. Tuuli riepoi niin että lippis lensi kättelyssä päästä. Pelastettua sen onneksi sain. Snautserinkorvat ja parrat viistossa viipottaen pieni matka kierrettiin rantaviivaa missä isot aallot iski rantakiville. Liian tujua oli myräkkä jopa meille. Eikäpä siellä ketään muitakaan kyllä näkynyt. Kerrankin olisi saanut rantsussa kävellä ylhäisessä yksinäisyydessä;)
Silloin ei vielä satanut. Ajettiin suosiolla takaisin kotiin ja tein vähän kotihommia. Istuksin kera kahvimukin ja kahden snautserin parvekkeella kun yhtäkkiä synkän mustat pilvet vyöryi päälle. Vettähän sieltä alkoi tulla, ja rankasti. Siispä illan myöhemmälle pissatuslenkille varustauduin sen mukaisesti. Enkä sitten enää tsekannut ilmatilaa. Ja kun ulos mentiin, minä täydessä sadevarustuksessa sadetakin huppu tiukasti pään ympärille köytettynä estämään lippiksen jälleenkatoaminen taivaan tuuliin, ei enää satanut. Nopeasti muuttuu syksyn sää.
Onneksi, ainakin vielä, sähköt pelaa ja ruoka on uunissa odottamassa nälkäisiä ahmijoita. Alkuillasta jo arvelutti että näinkö sitä saadaan murkinaa lainkaan jos sähköt katkeaa. Mutta vielä ainakin kaikki toimii, valot palaa ja uuni hohkaa lämpöä joten toistaiseksi ei syytä huoleen. En ole katsonut säätiedotusta miten kauan tämä myräkkä kestää. Toivoa sopii ettei kamalan pitkään jotta viikonloppu saataisiin viettää suunnitelmien mukaan, joihin kaiken muun ohella tietysti kuuluu snautserien energian purkua. Mutta nyt sen uunissa muhineen sapuskan pariin. Oli sää millainen tahansa, rentouttavaa viikonloppua!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti