Jäällä

Pari viimistä viikonloppua snautsereilla ollut ohjelmalla lenkki - tankkaus - lepo - lenkki - tankkaus - lepo ... Mitäs sitä muuta sillon kun säät suosii.

 

Kun eilen aamulla oli pakkasta sellaset 25 ja rapiat, odoteltiin hieman sään "lämpenemistä" ennen pitkälle lenkille lähtöä. Vaikka monoa poltteli jo heti aamusta, niin upea auringonpaiste taas oli ettei olis malttanu yhtään ylimäärästä sisällä olla. Puolenpäivän aikaan auton mittari näytti "enää" -20 ja kun oltiin Petpostissa käyty palauttamassa Artulla lainassa ollut haukkupanta ja hakemassa possunkorvia ja -saparoita viikonlopun herkuiksi, johan hyvin tarkeni lähteä jäälle häikäisevässä auringonpaisteessa vitivalkoista hankea tallustamaan. Taisi pakkanen pitää ihmiset sisätiloissa kun meidän lisäksi vain pari ulkoilijaa oli uskaltautunut aurinkoon. Tästä ei olis voinu keli parantua, eikä maisemat kaunistua. Ja kun melkein ainuita kulkijoita oltiin, rauhallista ja hiljaista oli. Vain snautserin innostunut haukku silloin tällöin ja kenkien narina lumella rikkoi hiljaisuuden.

 

Reittimme kääntöpaikkana pienenpieni luoto, ja olipa pojista ihana kun sai jälleen nostaa koipea. Ja olevinaan jotain haistellakin, jäällä koskemattomassa lumessa kun ei niiden mielestä paljon nuuskuteltavaa ole.

Kaislikossa ei tammikuussa suhise, mutta jotain outoa Arttu näkee ja karvat pörhöllään rantaan päin haukkuu:

 Ja mörköhän se siellä oli:

 Joka vaarattomaksi todettiin. Mutta tulipahan tsekattua, eihän sitä koskaan tiedä...;)

Tänä aamuna pakkasta oli enää kymmenisen astetta joten kun oltiin käyty reilu puolentunnin haistelulenkki ja tehty aamutoimia ja lounas puolivalmiiksi, suunnaksi otettiin jälleen ranta ja jää. Aurinko teki nousuaan eikä siihen aikaan vielä ollut paljon liikennettä joten omassa rauhassa saatiin taas mennä. Eilisen tapaan kuljettiin pääosin järven keskiosaa ihan omia jälkiä tehden. Snautserit sai etäämmältä ihailla suksijoita, niitä muutamia mitä liikkeellä oli. Kuvat kertokoot jälleen puolestaan miltä tänään tammikuun järvimaisema näytti.

Kun tassunpohjat alkaa näyttää tältä, se on merkki siitä että on aika kääntää kuono kotirantaa kohti: 

Artun tassun lumitilannetta huolestuneena tutkii Iivari.