perjantai 29. maaliskuuta 2013

Hyvää Pääsiäistä!

Pitkäperjantaiaamun utuisia pikkuhiljaa kirkastuvia kuvia jääautiudesta.







Poikkeama jäältä Vanhankylänniemeen
 ja Artulle takkutakiaisia partaan




 Tuolta me tullaan:
ja tuonne me mennään:
yhtä utua joka suuntaan



kunnes alkoi kirkastua







Arttu laiturivahtina
Iippa kyykkii
 Nauttikaa pyhistä, auringolla tai ilman!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Snautserit jäällä jälleen

 

Taas ollaan viikonloppuna saatu nauttia mitä parhaimmasta maaliskuun säästä, ja missäpä muualla kuin jäällä ollaan tämäkin aamupäivä vietetty.

Klo 0830 järven pohjoisen puolen taivaan päältä oli pilviverho pikkuhiljaa vetäytymässä
kun taas kuonojen suunnassa eli etelään päin mentäessä oli täysin harmaata.
Pian kuitenkin taivas valostui ja sittenhän se olikin yhtä aurinkoa ja sinistä taivasta.



Jäätie kun oli kuljettu ja matkalla "etsitty" taasen nameja, haettu rullaa ja paistateltu päivää, kierreltiin vielä rantapuistoa. Istuskeltiin laiturilla


 

ja kun hihnan toinen pää rupesi tuntemaan armotonta ravinnon puutteesta johtuvaa heikotusta ja joutui kuuntelemaan kurnivaa vatsaansa ja alkoi hivuttautua parkkipaikkaa kohti, tuumasi seniorisnautseri jottei vielä ja hypähti istumaan jokaiselle eteen tulevalle penkille ja istui sennäköisenä että minen kuule mitään mitä sanot. Ohikulkenut herrasmies naurahti että koirat ne haluaa matkia ihmisiä kun Arttu tyyriinä nökötti pää pystyssä penkillänsä.






Tässä vaiheessa Iivari(kin) alkoi jo näyttää vähän väsymisen merkkejä ja namien avulla oli Arttu houkuteltava eteenpäin. Ainakin sille seuraavalle penkille. Ja yrittipä tuo vielä kinoksen yli kavuta ja vetää porukan peräänsä, jäälle takaisin.
 
Ja mieluustihan sinne olis jäänytkin, mikäs siellä olisi ollu ollessa, vaan kun kolmen tunnin reippailun jälkeen alkoi olla niin hontelo olo niin pakko se oli vastaanhangotteleva jätkä autoon raahata. No, eipä kauaa mennyt kotona kun iski iso väsy Arttuunki ja kellahti keittiön lattialle kesken kokkikolmostouhuja Iivarin pötköttäessä eteisen patjallaan

Ruoka valmistui herrojen nukkuessa ja pyhälounaan, hunaja-appelsiinikanaa & riisiä & vihanneksia, nautittuaan jatkoivat uniansa. Mitä lepoa sitten onkin jatkunut tunti jos toinenkin.
Aurinko edelleen paistaa upeasti - nyt taas jaksaisi harrastaa jotakin. Joten kait se on tästä pihalle eli kenties jäälle suoriuduttava.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Tänään kuin eilen kuin tänään

 
Tottumus on toinen luonto. Eli sunnuntain aamupäivä tuli olemaan lähes täydellinen toisinto lauantaisesta. Lähtien Iivarin ensimmäisestä, molempina aamuina tuloksia tuottamattomasta, herätyskiekaisusta klo 06.00. Juniorin seuraava viritysyritys n. klo 06.30 jo sai muutkin hereille, olihan alkamassa taas mitä upein aurinkoinen maaliskuun päivä. Sellaista ei passaa tuhlata joten unenrippeet karistettiin pikapikaa silmistä ja pojat pääsi ekaksi nopealle pissatukselle, sitten nautittiin aamupuurot ja ei kun monot menoksi ja auton nokka kohti rantaa. Tarkasti lähes samalla kellonlyömällä parkkeerattiin auto piirulleen samaan paikkaan kuin eilissä aamuna. Pakkasta molempina aamuina sellaiset -15 astetta, palatessa vain vaivaiset 4-5. Vieläkin vähemmän väkeä liikkeellä kuin eilen. Kolme varttia oltiin reippailtu eli lähestyttiin jo Vanhankylänniemeä ennen kuin ensimmäinen suksija meni ohi. Meille se passaa, aina rauhallisempaa mitä vähemmän porukkaa. Varsinkin suksellisia, vaikka snautserit niitä suht hyvin jo sietääkin niin silti aina pitää olla vähän tarkkana että minkämoinen menijä takaa suihkii - mitä kovempi vauhti sen kovempi reagointi. Nyt vielä on kävelykaistan viereen rannan puolellekin vedetty ladut. Snautserinpojalle aika haastavaa jos selän takaa molemmilta puolin suksia ja sauvoja pyyhkii ohi. Mutta kuten sanottu, siihen aikaan aamusta ei ruuhkaa ollut. Ja pitkät matkat mentiin taas poissa tallatuilta poluilta kun Vanhankylänniemestä etiäpäin on hyvä hankikanto niin tohellettiin sitä pitkin menemään. Unohtamatta namin "piilotusta" ja hanskan hakemista ja naama kohti aurinkoa tönötystä aina välillä (mitä muuten tämä naama tekee vain tähän aikaan vuodesta).

Oli kyllä niin mahtavaa taas kaikenkaikkiaan - täysin pilvetön sininen taivas, häikäisevä aurinko, valkoinen hanki, hiljaisuus ja rauha (mitä nyt Iivari keksi alkaa louskuttaa nähtyään ufon eli järven eteläpään yläpuolella kentälle laskeutumisen aloittaneen lentokoneen jonka siivet hohtivat auringon valossa, snautserin silmiin ehkä aika ufomaisesti). Täydellisen rentouttavaa. Jos maailma lakkaisi pyörimästä ja vuodenaikojen vaihtelu pysähtyisi, se saisi tapahtua juuri nyt, juuri tällaisen kevättalven aikana. En saa tästä tarpeekseni enkä tähän kyllästy. Ikinä! Harmi vaan että voimat on rajalliset ja jossain vaiheessa on pakko myöntyä että on poistuttava kotia kohti kun nälkä alkaa kurnia mahassa ja roppakin ilmotella levon tarpeesta.
Saa nähdä vieläkö ensi viikonloppuna jää on kantavaa. Pääsiäisenä tuskin enää. Riippuu tietysti siitä minkälaista keliä tulevina päivinä pitää, saadaanko tällasista ulkoiluista vielä tänä keväänä nauttia vai onko odotettava ensi kauteen. Jota ennen vain ihailtava sinivalkoisia kuvia.



 Hankihierontaa

 Lenkki suunnilleen jo tehty, senhän näyttää partakin;)

 Arttu tarkkana seuraa kulkijoita uimarannan laiturin luota.

 Yllä Iippa alla Arttu, aamuhommansa eli äiteen liikutuksen hoitaneina:=)
 
Arttukaan ei olisi pois jäältä halunnut, vaan parkkipaikalle suunnatessa herra seniori kyykähti kinokselle istumaan ja snautserimaisen itsepäisesti katsoi äiteetä "en lähe".
Vaan lähti sitten tuo ja niin toinenkin, ja kotona kunhan olivat saaneet ensin alkupalaksi poronkorvat ja sitten vielä pienen ajan kuluttua päivämuonansa jauhelihapadalla höystettynä alkoi tyytyväinen tuhina kuulua sieltä minne kumpikin pötkähtivät. Eikä muuten ole koko päivänä paljon liikettä ollut eikä äiteen tekosia seurailtu. Mitä nyt herra Iivari talopoliisin ominaisuudessa pari kertaa komennellut rappuja kulkevia ja laiskasti molemmat sentäs jaksoi vahtia äiteen salaatin tekoa äsken. Nyt taas reporankoina pitkin lattiaa.
Kieltämättä ollu sama vaikutus ihmiseenkin. Pari koneellista pyykkiä jaksanut pyöräyttää, muuten mennyt päivä levon ja leffojen merkeissä. Ja tietysti syömisen. Kohtapuoliin täytysi yrittää vielä pieni (tai vaikka vähän isompikin) iltakävely tehdä, sitten kuonot kohti uutta viikkoa. Ja muuten kevätpäiväntasaustakin, päivät sen kun pitenee.
Hieno viikonloppu ollut meillä! Iloista viikkoa teille!