Vielä kevätmieltä

Vaikka tällä hetkellä täällä näyttää pilviseltä ja taisi tuossa päivätorkun aikana pari pisaraa ropsahtaa maahankin asti, mikä sinänsä ei yhtään haittaa, päinvastoin kun luonto on rutikuiva tekisi kunnon sade erinomaisen hyvää, niin kevätauringosta on saatu nauttia. Uskaltaisiko sanoa ihan liiankin kanssa, kun se melko aikaisesta aamusta porottaa jo siihen malliin että snautseriväki kuumuu, laiskistuu eikä viitsi kuonoansa aurinkoon päin näyttää. No, vappu kun lähestyy niin johan tuota on luvattu viilenevää, ja kuten ikkunasta näkyy, pilvistä siis. Mikä passaa meille.
Aamuisen lenkin uuvuttamana koirani edelleen nukkuu, ja ennen kuin tuosta heräävät ja ovat pian uutta odottamassa (tänään siis todellinen ihana lomapäivän ohjelma: aamupala, ulkoilua, lepoa, ruoka, ulkoilua, ruokaa, lepoa, jne...), laitanpa kuvia viime päiviltä jotta saadaan vähän eloa tähän blogiin.

Lauantain valkovuokkoja ja koivujen hennosti alkavaa viheriöintiä

Sunnuntain vastaavat

Eilissä päivän aamulla nuorta koivikkoa radanvarren mettäreitillä.

Onhan tämä kevät edellä verrattuna muutamaan viime vuoteen, ei ole valkovuokkoja vielä reilu viikko ennen vappua näkynyt juurikaan, vastahan nuo äitienpäiväksi on kukkinut. Ja mikäpä sen kivempaa, pääasia että päästiin siitä kuraisesta sadekaudesta eroon, se kun tuntui välillä imaisevan syövereihinsä, tuntui ettei siitä loppua tule laisinkaan. Meillä taisi kunnon talvea riittää sellaset parisen viikkoa, huonosti on muistissa kun niin lyhkönen oli... Jäällä ehdittiin tehdä parina viikonloppuna kunnon kierrokset, sitten sieltä lumi suli ja vaikka jää oli kestävää, ei siellä viittiny liukastella, ei olis tehny hyvää ihmisen raajoille eikä koirienkaan. Yläkerran päätöksille ei mitään voi, mutta kieltämättä jäihän se harmittamaan että lumikausi oli lyhyt, pimeää ja märkää riitti sitte senkin edestä. Nyt nautitaan tästä vuodenajasta, onhan nämä muuttuvat kaudet hienoja, ja kai välillä on oltava sitä huonompaa että sitten taas voi olla parempaa, eikö vain?

Taidan mennä keittämään kupposen kuumaa, tuntuu kurkku karheelta näinköhän sain kuiteski aamulla kylmää kannonnokassa nautiskellessani vaikka siinä olevinaan lämmin paikka olikin auringossa ja tuulensuojassa, paikoin reitin varrella kävi melkosen napakka tuuli.

Näkyy jääneen snautserien kuvat tästä päivittelystä lähes tyystin, niitä kyllä on roppakaupalla varastossa eli tulossa on, myöhemmin tänään taikka huomenna.
Palaamme asiaan - hyvää tiistai-iltaa!