Ahkeraa aktivointia

Eilen päästiin pitkästä aikaa treenaamaan. Hakumetsässä me oltiinki ainoa koirakko Rean ja Pepin lisäksi joten otettiin esineitä. En tiedä johtuiko pitkästä tauosta vai lumisesta metsästä mutta meni vähän pelleilyksi ja penkin alle treenit Artun osalta... jätkä mennä huiteli nautiskellen pitkin lumista metsää eikä ollut oikeen tarkotuskaan ETSIÄ mitään, vaiks oli lempiesine Ressu piilossa. Eli snautseri taas näytti minkälainen on snautseripäivä; kun ei huvita niin ei huvita. No paljon hommaa helpottamalla saatiin kuiteskin pari onnistunutta löytöä aikaiseksi ja voitiin päättää treenit siltä erää. Treenin jälkeen tehtiin vielä pitkä lenkki metsässä, rämmittiin hangessa ja väsytettiin itsemme aikas hyvin. Kotimatkalla poikkesimme kuitenkin vielä jäällekin, hyvä keli täytyy käyttää hyväksi niin kauan kuin jäälle on vielä asiaa. Reippaan jäälenkin jälkeen suunnattiin kotiin syömään ja vaatteiden vaihtoon ja sitten olikin aika rientää UKU:n tokotreeneihin. Sielläkin lisäksemme vain yksi koirakko jotka itsenäisesti treenailivat tokoliikkeitä. Sarin kanssa keskityimme aktivoimaan Arttua ja testasimme mitä nausteri tykkää erilaisista puisista aktivointileluista. Ja tykkäsihän tuo, innolla etsi lelujen syövereihin piilotettuja nakinpaloja. Yksi vempain jäi meille arvoitukseksi eikä sitä voitu koiralla testauttaa kun emme itse osanneet sitä käyttää, eikä löytynyt edes käyttöohjeita, kyllä on vaikiaksi mennyt tuo koiran aktivoiminen :) Netistä löysin sitten sillekin vehkeelle tarkoituksen ja miten sitä kuuluu käyttää, eipä tullut meidän mieleen, no, ens kerralla testataan senkin toimivuus. Mutta eipä tarvitse ostaa kalliita leluja koiran aktivoimiseksi: laiskan emännän helppo ja huokea aktivointi koiralle on "lukeminen". Paljon erilaisia nameja postiluukusta ryöpsähteleviin mainoslehtisiin ja luetteloihin, ja jo riittää koiralle touhua pitkäksi aikaa.
Ilta olikin sitten taas rauhaisa päivän puuhien jälkeen, ei tarvinnut kamalan pitkää lenkkiä enää tehdä. Tänä aamuna suunnattiin aamuisen auton pesun jälkeen jälleen jäälle. Sää oli taas mitä parhain ja porukkaa oli liikkeellä runsain määrin. Tapamme mukaan me lenkkeiltiin keskellä järveä, ja saatiinkin taas tallustella ihan omassa rauhassa. Lunta oli sopivasti, pohja ei ollut liukas eikä lumi ollut liian kovaa tassuille.

Tänä viikonloppuna unohtui kamera matkasta, mutta tässä kuvia parin viikon takaiselta jäälenkiltä Ritan ja Kiton kanssa. Tavattiin rannassa myös käppänätytöt Pimu ja Mercu joten oli todellinen partajengi koossa, yhteen kuvaanhan noita meneviä partoja ei kyllä saanut.

Pimu

Mercu

Kitoon nojailemassa Arttu

Sisaruspainia

Rita ja Kito