Keväthangilla

Kevätaurinkoa on maailma tulvillaan. Se häikäisee silmiä ja lämmittää poskia ja mieltä. Viikonlopun aamupäivät snautseriporukka viettäny tiiviisti jäänpintaa talsimalla. Varhaisaamun kovat pakkaset ei haittaa, kunhan aurinko ehtii tarpeeksi korkealle alkaa matkantekijöillä jo tulla hiki pintaan. Välillä pysähdytään ja snautserit saa etsiä nameja hangelta. Tai pöh, niitä mitään etsiä tarvia, riittää kun käyttää silmiä, kun on kunnon hankikanto niin eihän sinne mitkään namitkaan katoa. No tekemistä olevinaan niille kuitenkin ja hihnojen toisessa päässä seistään naama kohti aurinkoa ja nautitaan. Välillä koiratkin pysähtyessään havahtuu kuuntelemaan, sitä kun vaihteeksi ei kuulu mitään. Kun liikkeelle lähdetään tarpeeksi ajoissa ei muita liikkujia juuri ole ja välillä sattuu että kiireisimmät on sivakoinu jo ohitse eikä takanatulijoita ole ja ollaan kuin erämaajärven jäällä, ihan yksin. Ketään ei näy missään, eikä mitään kuulu. Mahtavaa. Jääreissun jälkeen lepoa, muonaa ja vähän kotihommiakin. Tosin vain vähän, kuka viitsii tällasta keliä tuhlata sisätiloissa haahuiluun joten koirat havahtuu pian sijoiltaan kun tuntuu että kohta jotain taas tapahtuu. Ja niin suunnataan kuonot kohti lähimetsää ja kuljetaan pitkin hankeen muotoutuneita kapeita polkuja ylös ja alas mäkiä. Vaihtelua jään tasaisuudelle.

... kaksi pientä snautseria kulki näin ...

 

 hankihierontaa

 

 hyss, ollaan ihan hiljaa ja kuunnellaan miltä metsä kuulostaa

 

  Mikä lie puussa Arttua kiinnostaa, kovasti seniori tuoksutteli kirsullansa

ja runkoa ylemmäs olisi pitäny päästä.

 Samaan aikaan Iivari haukkui höpöjä = puskassa laulavaa lintua.

Nyt on posket punaset ja tuntee olleensä hangilla ja auringossa,.roppakin tietää liikkuneensa. Aikas raukea olo. Poikia ei niitäkään hääräämässä näy, hyvin häivisi ylimääräset energiat jäälle ja metsäpoluille. Iivari jopa nakkasi ittensä kesken apukokin hommien keittiöstä eteisen patjalle pötkälleen. Ei jaksanu enää porkkanat ja tomaatit kiinnostaa kun alkoi silmät lupsattaa. Nyt vetävät sikeitä päät vastakkain selät sohvaa vasten oikosenaan. Taidan ottaa mallia, pienen välipalan jälkeen. Eli ei meidän puolesta muuta kuin hienoa alkavaa viikkoa, toivottavasti nämä kelit jatkuu...!