Arttu täytti viime torstaina 10 vuotta. Sai juhlan kunniaksi ekstra satsin kanafileitä ja maksapalleroita.
Onneksemme vuodet ovat kohdelleet ArttuArnoldia hellästi eikä herraa millään ikäisekseen uskoisi. Niin on reipasta meno ja energiaa riittää yhä.
Toki kotona seniori osaa rauhoittua ja levätä silloin kun sen aika on. Ainahan tuo on ollut mallia hetivalmis ja kun vaan ihmisen merkit sellaista näyttää niin jo on poika valppaana valveilla jotta mitä tapahtuu joko mennään.
Vaan eipä tuo ole männävuosien kujeitakaan unhottanut, ei niitä ihmisen hihaa kärventäviäkään ja välillä ei meinaa korvat toimia ja ääntä saa korottaa.
Tosin sitten tilanteen mentyä, tulee hän taas vierelle siivosti ja katsoo syvälle silmiin kauniilla snautserin silmillään ja wuffailee muutaman kerran jotta sorry mutsi, mun oli vaan ihan pakko....
No, ei kai se olisi snautseri jos täysin siivoksi ja lähes flegmaattiseksi ryhtyisi. Särmää pitää olla. Ja sitä tuossa kyllä on. Särmää ja luonnetta.
Niin ihana se on. Ja rakas. Mutsin mustikkaposki. Elämäni snautseri.
Sää ei meillä kesäiseltä näytä eikä kovin helteiseltä tunnu, mutta toivotan silti hyvää ja rentoa viikonlopun jatkoa ja alkavaa viikkoa! Kuvat on, kuten kukista voi päätellä, kesäkuun puolelta.
2 kommenttia:
Onnittelut Artulle!
Arttu kiittää :)
Lähetä kommentti