Päivällä oltiin 11 UKU-koiran voimin uimassa OnnenKoirassa Hyvinkäällä. Muutama koira kerrallaan oli altaassa muiden odotellessa vuoroaan. Uittaja talon puolesta ohjasi ja auttoi koirat altaaseen, harvapa sinne ainakaan heti ekalla kerralla ihan itsekseen meni.Arttu ja Iivari katselivat kavereiden menoa innoissaan, siihen saakka kun olisi pitänyt altaaseen astella. Mutta mikäs siinä sitten auttoi kun ne vuorollaan veteen avitettiin, niin olihan sitä siitä lähdettävä etiäpäin polskuttamaan. Molemmat aluksi kyllä yrittivät vähän hamuta altaan reunalle ja ylös vedestä, ja Iivari kiipesi kesken matkan uittajan syliin pyytäen että pliis armahda, mutta kun uittaja päättäväisesti ne ohjasi oikeaan suuntaan niin nopsaan sitten tajusivat homman jujun ja jatkoivat reippaasti kohti altaan päätyä. Alun pärskimisen ja polskuttamisen jälkeen kummatkin menikin tosi mallikkaasti ja ihan oikeoppisesti koiraa uiden. Arttu kääntöpaikalla jopa otti rampista kunnolla vauhtia ja melkein hyppäsi matkaan.
Arttu veti 16 metrisen altaan neljä kertaa päästä päähän, ensin pari kertaa ja sitten lepuuttelutauon jälkeen vielä pari kertaa. Iivari-ipanalle pari kertaa altaan päästä päähän oli riittävä. Jätkä tulikin ramppia ylös hieman horjuen, taisi uusi urheilumuoto käydä kakaran jäseniin.
Omistajalla oli siellä myös oma hommansa, paitsi altaan reunalla kehua poikia eteenpäin radalla, niin sen jälkeen kuivata kaksi vettä valuvaa partaa. Hyvät tilathan tuolla on, ja föönit kuivausta varten että ei siihen sitten kauan mennyt. Iivarille tosin se föönaaminen taisi olla uimista kamalampi kokemus, ei ihan hiljaa siihen hommaan sopeutunut :( Ja mulla oli kyllä koko urakan jälkeen sellainen olo että olisi itse voinut altaaseen pulahtaa vilvoittelemaan...
Eipä ole nämä energiset pojat mistään harrastuksesta koskaan ennen niin väsyneet. Me tultiin kotiin vähän ennen kahta, kello viisaroi nyt yli kuutta ja nuo ovat koko ajan sikeitä vetäneet, mitä nyt pienellä pissalenkillä äsken käytiin. Ovat myös tainneet huomata omistavansa lihaksia mitä eivät ole ennen tienneet olevan olemassakaan. Todellinen energianpurkupaukku siis, eikä varmasti jää meillä viimeiseksi kokeiluksi!
Kiitos Janessalle kuvien ottamisesta! Kuvaajassa ei ollut vika että allaskuvat mustista koirista ei oikeen onnistuneet, valaistus hallissa kun ei vaan ollut suosiollinen ja monet kuvat tuhnuisia. Tässä kuitenkin vähän onnistuneempia otoksia todisteeksi päivän kokemuksista. Lisää kuvia täällä.
Artun tyylinäyte
Hahaa, mä tein sen ... ja äiteekin kastui!
Lepotauon jälkeen Arttu ui jo ihan itsekseen konkarin lailla.
Sitten märkä koira pois altaasta ja kuivattelemaan
jotta Iivarikin pääsisi kokeilemaan uimisen ihanuutta,ekaksi uimaliivit päälle
ja eikun altaaseen...
Eikä se niin kamalaa sitten ollutkaan kun vauhtiin pääsi
Nyt on uimiset uitu
ja äiteekin sai tietty taas osansa:)
5 kommenttia:
oli kyllä kiva reissu! Hyvä jos kuvat kelpasivat :) Se valaistus oli tosiaan aika haastava!
Juu kyllä oli kivaa, tuo täytyy ottaa uusiksi taas joskus! ja sitten ottaa lisää kuvia, ainahan siellä joukossa hyviäkin on vaikkei valaistus paras mahdollinen olekkaan. ja mustista koirista aina vaikee saada hyviä kuvia:=)
Aivan! Mä oon ainakin mukana jos lähdetään uudestaan uimaan. Sitten otetaan lisää kuvia :)
Me ollaan kanssa käyty tuolla uimassa, ja ihan mukavaa oli. Toisaalta nää mein kakarat kyllä ui kaikessa mahdollisessa vedessä mitä eteen tulee, eikä ne enää edes kunnolla uimisesta väsy. Niitä kun ei meinaa järvestäkään saada pois kun pakolla tai huijaamalla.. Terveisiä naapuritalosta! :)
Naapuritaloon terveisiä aasta!
Partapahikset kyllä VÄSYIVÄT todella uimisesta, löytyipä joku homma mikä vie energiat totaalisesti:=)
Lähetä kommentti