perjantai 13. marraskuuta 2009

Perjantai ja 13.pvä...

... ei kuitenkaan mikään huonon onnen päivä ...

Kävin tänään postissa hakemassa Hollolan Nahkapajalta tilatut nahkataluttimet pojille, Iivarikin sai ihan isojen poikien remmin:) Onkin muuten tosi hyväntuntuset, paksua pehmeetä nahkaa ja pituutta parisen metriä kun inhoan sellasia lyhyitä hihnoja joilla koira ei pääse mihinkään ilman että taluttavan käden täytyy venyä aivan yli mittojensa. Iivarillahan ei nahkaremmiä vielä ollutkaan ja Artunkin remmi alkoi vedellä viimisiään eli oli aika ohut toisesta päästään, ihan kuin siihen olisi jotkut naskalit joskus iskeneet...

Pitihän ne uudet remmit heti koelenkittää joten jätettiin auto parkkiin keskustaan ja käveltiin rantaan. Pakkasta oli sen verran että vähäinen lumi narskui talvisesti kenkien alla ja aurinko paistoi, tosi mahtava keli, on se kiva että ainakin hetken on talvi täällä etelässäkin! Harvoinpa marraskuussa tällaisia kelejä on. Nautittiin rauhallisesta, osin jäätyneestä järvimaisemasta ja Iivari pääsi kokeilemaan miltä jää tassujen alla tuntuu.Ruokkijoihin tottuneet pullasorsat tulla taapersi vedestä nurmikolle kun mentiin ohi, odottivat kai päiväruokaa. No eihän meillä ollut kuin Natural Menua jotka jätettiin snautserien palkaksi edelleen, mutta pojilla riitti ihmettelemistä kun kaakattava sorsalauma tepasteli meitä kohti eikä juuri ollut moksiskaan kun jätkät niitä kohti yrittivät ryntäillä, sorsapaisti kenties mielessä.Hitsi kun ei tämä olo ota parantuakseen. Eilen oli ihan ok olo ja päivä menikin siivoillessa, jo olikin nimittäin aika, mistäköhän tota karvan tupsaketta, pölyä ja roskaa oikein tulee?!? Ilta hurvahti treenikentällä enkä olevinaan palellut kun olin tupannut aika monta kerrosta vaatetusta, mutta kylmää kai sittenkin sain kun tänään on taas ollut sitten kehnompi vointi, lisäksi alkoi päätä särkeä. Saa nähdä miten viikonlopun ohjelmien kanssa käy, nyt ainakin on melko varma että huomisaamun hakutreenit jääpi väliin, huoh, mutta ei auta, ei paljon houkuta puolikuntosena lähteä rämpimään metsään, niin hauskaa kuin se aina kyllä on, ja tekisi taas pojillekin hyvää. Sunnuntaina olisi Nealla Iivarin pentueen pentutapaaminen, yritetään päästä paikalle mutta katotaan miten käypi ellei olo huomenissa parane.

Uskalsin eilen jo laittaa eteiseen yhden maton, ja se on ainakin toistaiseksi saanut olla ihan koskemattomana. Iivarin sisäsiisteys on erittäin hyvällä mallilla, no tietty nyt kun olen kotosalla ja käydään ulkonakin useemmin ei lätäköitä juurikaan tule. Ei ole siis tarvis joka kerta ulos mennessä viedä roskispussia mukana, eikä enää tarvii kerätä pissalehtiä varastoon. Niitä itse asiassa onkin vaatehuoneessa monta kassillista -Kiitos Pirjolle!- ja uskoisin eli toivon että niillä pärjätään loppuun asti eli siihen ettei lattialla tarvii papruja enää pitää. Sitten saa eteisen ison matonkin lattialle, ehkä uudeksi vuodeksi?! Hampaatkin kun on kakaralta kokonaan vaihtunut niin kovastihan tuo Pikku-Ii on aikuisuutta kohti menossa:=)
Iivari ei todellakaan ole mikään pelkuri, mutta imuria pikkuherra Inhoaa ja pelkää, oli eilenkin taas ihan paniikissa kun otin imurin esiin. Ensin haukkuu kamalasti ja sitten alkaa ulista ja hurjana ryntäillä paikasta toiseen sitä mukaan kun imurin kanssa siirryn etiäpäin. Moppikin aiheuttaa aikamoista kammoa, en oikein ymmärrä kun sehän nyt ei ääntä päästä, aiemmin oli penska aina päätänsä pesuaineämpäriin työntämässä, mutta nyt sekin aiheuttaa kauhistuksen väreitä. Nojuu, jos olisi mahdollista olla imuroimatta ja moppaamatta, olisin kernaasti kun ei kuulu mun lempiharrastuksiin ja mukavampaakin tekemistä olisi, mutta eihän tuo auta, aika ajoin sitä on tehtävä joten herran on vaan parempi totutella siihen, ja eiköhän tuo kammo iän myötä laannu, nähtäväksi jää...

Iivarin tiedot on muuten nyt lisätty poikain kotisivuille, tekstiä vielä puuttuu, odotellaan että runosuoni alkaisi kukkia... Tuulalle kiitokset avustasi!

Hyvää viikonloppua kaikille,
toivottavasti tervettä ja talvista!

Ei kommentteja: