Menestystä Mäntsälässä

Helteisessä Mäntsälässä kaikkien rotujen näyttelyssä tuomarina oli Olavi Tuovinen.
Iivari oli ROP ja sai toisen sertinsä!
Arvostelu:
"Tyylikäs. Erinomaisen tyyppinen juniori. Hyvä kuono + kallo. Erittäin hyvä ylälinja. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Erinomainen karkea karva. Hyvä väri. Liikkuu ryhdikkäästi hyvällä askelpituudella."

Hienosti jaksoi taas Iivari, joka ei helteestä tykkää sitten yhtään, esiintyä edukseen. On se aika jäpikkä:) Ja äiteen jo valmiiksi auringon lämmittämää mieltä muutoinkin erinomaisen hyvässä arvostelussa lämmitti eritoten maininta 'tyylikäs' :=)

Hikinen oli reissu, vaan tulipa tehtyä! Kolmisen tuntia ulkona, ja nyt on sitte naama punaisena. Ja olkapäät. Ne just viime viikonlopun venereissun jäljiltä alkoi kesiä ja iho irrota. Nyt nekin on sitten iloisen punaiset taas, auts! No mutta mitäs sitä ei koiriensa eteen tekisi? Mutta sitä tossa kotio ajaessa mietin, että voiko pää (aivot?) todellakin turvota helteessä??? Tieteellistä vastausta en tiedä, mutta mulla ainakin alko lippis matkalla kiristää ja nytki tuntuu että hartioilla lepää normaaliin verrattuna moninkertainen pallukka, iiks... Ja joku, otsasuoni, tai mikä lie, tykyttää... Helteen hurmiota lienee, vai?

Arttu oli jälleen tietty mukana taustajoukoissa. Hyvinhän tuo näyttää isoveikan kannustus toimivankin, onneksi. Ja näyttelyjutut kun on Arskalle tuttuja juttuja, niin pitäähän jätkän mukaan päästä. Siellä tapaa sitä paitsi monia näyttelyvuosilta tuttuja kavereita. Vähän näytti Arttu jopa kehän suuntaan sillä mielellä katsovan että mä kans, mä kans... Nojuu, ehkä se on hyvä äiteelle että on vaan yksi näyttelytettävä kerralla. Johan tuo Arska on oman osuutensa kunnialla hoitanut.

Ei työtä ilman huvia. Iivari osaa onneksi ottaa rennosti, ja 'työn' ohella näyttää jätkällä olevan kyky löytää hieman viihdykettäkin. Niin nytkin. Iippa ihastui, ellei suorastaan Rakastui, kennel Meitsin sievään valkoiseen käppänätyttöön. Herraa oli jotakuinkin vaikea pitää neidistä erillään, ja kun samaa matkaa viralliseen kuvaukseen mentiin ja sieltä tultiin, oli herralla täysi neliveto neitosen suuntaan, mitäs tuo nyt jos vähän panta kaulaa kuristi ja muutenkin auringon porottaessa oli tukala olo:) Kaippa tuo poika olisi Meitsin porukan matkaan enempi kuin mieluusti jäänytkin, ei nääs näyttänyt olevan kovinkaan äiteen perään kun autoa lähdin lastauspaikalle hakemaan ja tavaroita autoon ennen koiria rahtasin. Iisku meinas kai että kun vielä kotokaupungin likka... No, varmaan joskus nähdään taas, ja Paljon Onnea sinne Meitsiinkin päin päivän menestyksestä, mitenhän mahtoi ryhmäkehät mennä?! Ja tosi kiva kuulla että sielläkin näiden kahden partapojan touhuja seuraillaan:)

Iipan menestyksen kunniaksi jätkät sai kotona akupaloiksi HerkkuBroileriNakkeja. Arttu omansa söi, Iippa sen sijaan salaperäisenä johki lähti omansa suussaan kohkaamaan. Ja kas, kun huusin poikaa lisää ottamaan (josko edes haluaisi lisää...), heittikin hän jo aiemmin saaneensa nakin pätkän matolle. Jotta voi sitten uuden ottaa... Hmmm, ei taida muuten Iivari ennen saanutkaan noin isoa nakkia kerralla.... Arttu tapansa mukaan hiljaa ja kiltisti vierestä katso junnun touhuja, vaikka yrittihän juniori vähän Arskalle näyttää että NÄÄ muuten on MUN nakit, että KUKAs se siellä kehässä hikoili... Ja lieneekö Iivarilla aurinko vai menestys päähän kihahtanut, niin kun Arttu meni vesikupille, ryntäsi Iippa viereen: "MRRRR", jotta tiedätkös että tää on muuten MUN vesikuppi. No, äiteen komennus taltutti nuorukaisen ja pääsi Arskakin kaipaamansa vesikipon ääreen. Ruoaksi tuli sitten tonnikalalla, raejuustolla ja nakeilla höystettyä nappulaa, maistui hienosti kummallekin:) Paitsi että Iivari piti pienehkön tuumaustauon ennen kuin omansa alotti, pitihän se katsoa että Arttu ensin syö oman kuppinsa tyhjäksi. Niiiin Iipan tapaista...Nyt makaavat nausterit huokaillen pitkin poikin lattiaa. Tällä hetkellä on nimittäin taas tooosi vaikeaa tästä kämpästä viileetä pohjaa löytää, mutta ei näytä haittaavan nuita kahta:)

Mulla oli tietty kamera mukana, mut sen verran kaukana oli kehän tapahtumat ettei kovin hyviä räpsyjä tullut, tässä kuiteskin jokunen helteisen päivän tapahtumista (lisää kuvia). Virallinen kuva ROP-koirista otettiin, odotellaan että sen käyttööni saan ja lisään sen sitten. KIITOS kaikille taas hyvästä seurasta, kivaa oli ja otetaan taas jossain uusiksi (toivottavasti ei ihan näin helteessä...)

Kehään valmistautumista

Tuomarin arvioitavanaYess, we did it, again!
Valmistautuminen viralliseen ROP-kuvsan