... sää viileni, on pilvistä, Tuulee, miten ihanaa! Pitkästä aikaa ei heikota, ei ahdista, ei ole pää halkeamispisteessä eikä pumppu jyskytä eikä pelkkä oleminen hikoiluta. Pitkästä aikaa snautserit pääsivät tekemään vauhdikkaan lenkin ja siinä lomassa etsimään nameja:=) Ja pitkästä aikaa oli taas kamerakin matkassa mukana:
Alkumetrit oli aika päätöntä menoa, mutta parin tunnin reippailu teki tehtävänsä ja kotia kohti kuljettaessa oli tahti jo huomattavasti säädyllisempää. Kierrettiin Nummenkylän kautta, millonkahan ollaan siellä viimeksi oltu, siitä onpi kauan. Pienen lampiplutikon reunalla pojista oli ihan epistä ettei päässeet lammesta juomaan tai ees tassuja kastelemaan. Vaan ei näyttäny ihan puhtaalta se vesi.
Ja pitihän se vähän snakupainiakin harrastaa, kun pitkästä aikaa jaksaa.
Niin pitkä aika on viimisestä kunnon lenkistä että meinas ihan jalat kipeytyä, vaikkei sentäs juostu vaikka vauhti muuten olikin kovaa. Tulee kyllä ihan mieletön olo kun saa vauhdilla mennä eikä tarvii köpötellä etiäpäin. Kotonakin mukavan viileetä kun ikkunat ja partsin ovi auki niin sopiva läpiveto. Saatuaan purettua pahimmat energiahuiput, pojat on rauhassa aloillaan. Siispä äitee voi hyvällä omallatunnolla siirtyä Komisario Lewisin pariin seuraaviksi hetkiksi, taitaa olla parikin jaksoa boxissa katsomatta. Pitkästä aikaa viikonloppu ettei ole mitään menoja niin nautinnollista kun saa vain olla. Mutta nyt syömään! Iloista viikonloppua, heinäkuun viimeistä sellaista!
... sää viileni, on pilvistä, Tuulee, miten ihanaa! Pitkästä aikaa ei heikota, ei ahdista, ei ole pää halkeamispisteessä eikä pumppu jyskytä eikä pelkkä oleminen hikoiluta. Pitkästä aikaa snautserit pääsivät tekemään vauhdikkaan lenkin ja siinä lomassa etsimään nameja:=) Ja pitkästä aikaa oli taas kamerakin matkassa mukana:
Alkumetrit oli aika päätöntä menoa, mutta parin tunnin reippailu teki tehtävänsä ja kotia kohti kuljettaessa oli tahti jo huomattavasti säädyllisempää. Kierrettiin Nummenkylän kautta, millonkahan ollaan siellä viimeksi oltu, siitä onpi kauan. Pienen lampiplutikon reunalla pojista oli ihan epistä ettei päässeet lammesta juomaan tai ees tassuja kastelemaan. Vaan ei näyttäny ihan puhtaalta se vesi.
Ja pitihän se vähän snakupainiakin harrastaa, kun pitkästä aikaa jaksaa.
Niin pitkä aika on viimisestä kunnon lenkistä että meinas ihan jalat kipeytyä, vaikkei sentäs juostu vaikka vauhti muuten olikin kovaa. Tulee kyllä ihan mieletön olo kun saa vauhdilla mennä eikä tarvii köpötellä etiäpäin. Kotonakin mukavan viileetä kun ikkunat ja partsin ovi auki niin sopiva läpiveto. Saatuaan purettua pahimmat energiahuiput, pojat on rauhassa aloillaan. Siispä äitee voi hyvällä omallatunnolla siirtyä Komisario Lewisin pariin seuraaviksi hetkiksi, taitaa olla parikin jaksoa boxissa katsomatta. Pitkästä aikaa viikonloppu ettei ole mitään menoja niin nautinnollista kun saa vain olla. Mutta nyt syömään! Iloista viikonloppua, heinäkuun viimeistä sellaista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti