Iivari poseerasi tänään Keski-Uusimaassa. Olin ihan ehtiny unohtaa että jo joskus heinäkuussa lähetin pojista kuvat Keskarin kesäkuvakisaan. Ja tänä aamuna lehteä lukiessa siellä näkyi Iipan iloinen naama ja pitkä kieli;) Kuva oli tämä:
Arttu puolestaan osallistui tällä kuvalla, josta huokuu mahtava kesäillan rauha:
Sitä en ole lehdessä bongannut, tai sitten on ko. päivän lehti jääny lukematta, sitäkin kun välistä tapahtuu. Saas nähä pääseekö pojat palkinnoille otoksillaan:)Tein muuten tänään löydön. Olen tässä miettiny että minkälaisen juoksunarutsydeemin saan pojille mökille kun ei niitä voi siellä vapaana pitää, koko aikaa ainakaan. Sellasta oikeeta juoksunarua kun ei saa järkevään kohtaan, ei ole puita just siinä kohdassa missä pitäis... Ja mitä viikonloppuna olen käyttäny että liinat kiinni portaisiin niin toimii muuten mutta liinat saattaa helposti ja vaarallisesti kietoutua tassujen ympärille nuiden hurveltaessa. Ei hyvä pitemmän päälle. Nyt löysin netistä putiikin mistä saa (tai saa näitä varmaan muualtakin mutkun en juuri kauppoja kiertele) 6 m vaijereita joissa lukko molemmissa päissä. Sen pystyy helposti kiinnittämään kuistin lautoihin tai rannassa puuhun. Eihän tuokaan mikään huippuratkaisu ole, vaan eihän nuo siinä kiinni ole pitkiä aikoja kerrallaan, eikä valvomatta. Uskon tai siis toivon että hyvin toimii, pojille valjaat päälle ja vaijeri valjaisiin niin onhan siinä sitten liikkumavaraakin edes jonkun verran. Eikä mene solmuun. Haa, yksi homma hoidettu alta pois, paitsi että pitäs vielä saada tilattua ne.
Pojat oli Iivarin näyttelyreissun ajan kokonaista 4 vrk erossa. Nyt ne on kyllä parissa illassa ahkerasti ja antaumuksella ottanu menetettyä aikaa takaisin:) Peuhaamista, painimista, hurvellusta, formulointia, örvellystä ja örinää on riittänyt. Jopa Arttu on innostunut pallolla ja muilla leluilla leikkimään, jätkä joka ei ole pallosta juuri koskaan piitannut tuon taivaallista. Iippa kun välillä käy pitkälleen, niin ei aikaakaan kun Arttu on sitä jo tökkimässä kuonolla poskeen että tuus nyt niin jatketaan. Ja sitte taas möristen mennään. Sitäpaitsi Iivarilla on ollu kova homma taas saada Arskan korvat kuntoon. Kun ei se ollut niitä moneen päivään putsaamassa niin on nyt sitten nuollut niitä urakalla. Ja Arttu nauttii (?).
Minä hölmö se mokkeloin tietsikan kanssa. Sunnuntaina ukkosen jyristessä kun olin tehny pikaset päivitykset blogiin, sammutin koneen ja ajattelin että no otanpa nyt heti johdot seinästä etten unohda (ettei mene taas modeemi pimeeksi) ja niinpäs sitten tein, Heti. Enpäs siis malttanu odottaa että kone olis kunnolla sammunut. Sillä siunaaman hetkellä kun nappasin töpselin irti tajusin että hupsis nyt tuli vissiin toimittua vähän turhan äkäseen, että toivottavasti mitään ei sattunu. No sattupa. Maanantaina kun avasin koneen oli työpöytä ihan outo, pois oli kaikki omat pikakuvakkeet ja kuvat. IIKS, ensin tuli paniikki että näinkö sieltä on kaikki muukin kadonnu. No ei onneksi ollu, kaikki tiedostot löyty ku vähän kaiveli, mutta sitten kun tän sammuttaa niin kaikki asetukset katoaa jälleen, jopa netin sivuhistoriat ja suosikit yms. HMMM, täytyypi tästä iltana jonain paneutua juttuun jos selkiis missä mättää. Tai kääntyä suosiolla viisaampien puoleen...
Pojat vieressä vaatii iltahaleja ja rapsutuksia, siispä kone kiinni, sillä lailla ihan laillisesti, partoja rapsimaan ja yöpuulle. Rauhallisia unia itse kullekin säädylle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti