Partaduo on hiljalleen muuttumassa nappulapojista sekakäyttäjiksi kun
niiden yksityinen kotikokki on keskikesän kuumuudesta huolimatta, tai
siitä johtuen, intoutunut valmistamaan koirilleen omatekemiä sörsseleitä. Pääosassa Yrjölän puuro, reseptiä hieman muunnellen kaapista löytyvistä tarvikkeista ja kokin inspiraatiosta riippuen. Viikonlopun pari tuntia 175 asteisessa uunissa ja loppuyö jälkilämmöllä muhinut versio
piti sisällään hirssiä, riisiä, ohraa, tattaria kutakin puolisen desiä, reipas 1,5 litraa vettä, aimo annos kaalia pienenä silppuna, porkkanaraastetta muutaman porkkanan verran, mausteina hyppysellinen suolaa ja meiramia ja vielä pari kynttä valkosipulia. Ihan tuli vesi kielelle kun se uunissa muhi, niin tuli muhevat tuoksut. Ja kyllä vaan maistui snautsereille. Puuron lisukkeena saavat keitettyä possunsydäntä, raakaa tai kypsää jauhelihaa, MustiMirrin raakapötköjä pakkasesta, mitä milloinkin. Säännöllisesti on tarjolla myös porkkanapaprikasosetta. Joka kuulemma on hyvää turkille ja korville, olen lukenut.
Nappuloita annan kyllä edelleen päivittäin, milloin aamulla, milloin illalla. Ei kuitenkaan ihan barffaajiksi aleta. Vielä. Nyt on uunissa paistumassa uusi sekoitus lähes samalla kaavalla kuin viikonlopun satsi, lisänä joukkoon pilkoin nahistumaan unohtuneen paprikan. Uunituoretta puuroa jätkille aamupalaksi siis.
Hyllystä löytyy teos jota pitänee alkaa ahkerasti selailemaan jos sattuisi omat ideat loppumaan;) Reseptejä on joka lähtöön; kuten Ellin erikoinen johon tulee riisiä tai makaronia, näkkäriä, vehnänleseitä ja -alkioita, lihaa, lihalientä ja tärkeimpänä tietenkin ripaus iloista mieltä. Killin kaalilaatikko puolestaan on lähes kuten ihmisten kaalilaatikkoversio, mutta maustettuna naurulla.
Katsotaan miten tämä mun kokkaussouvi jatkuu... Lupaan kertoilla kun on kertomisen aihetta, nyt Ilman johtolankaa pariin ja iltapalan (oman) kimppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti