Syystunnelmissa

Kun joskus kääntyy polulta totutun vasemman sijaan oikeaan kun snautseri herra kerta niin haluaa, saattaa päästä ihan uusille reiteille. Ja lähes suuntavaistoton ihminen menee tyystin sekaisin missä on etelä länsi ja luode ja luulee olevansa jossain aivan muualla kuin todellisuudessa on.

Sinnikkäästi kun vain eteenpäin taivalletaan, alkaa tuttua maisemaa väikkyä edessäpäin ja pian päästään kotipoluille, lähes Kellokoskelta kun itsemme löydettin. Sitä se teettää kuin luulee pystyvänsä metsäpolulla pitämään lukua missä mennään ;) Suunnistus ei ole koskaan ollut vahvuuksiani... Mutta hauskaa oli, vaihtelu virkistää, ja mikäs sen parempaa sielun ja ruumiin hoitoa kuin reipas patikointi raikkaassa syyssäässä.

Ihana syyskeli hellii meitä tänäänkin, niin kuin on viime aikoina hellinyt, kiitos siitä yläkerran ukolle, eikä sisällä malta olla. Tänään toinen suunta ja toiset polut kuin eilen. Vaikka aikaisin aamulla vielä sormia kipristeli yön pakkanen,, niin snautserin vauhdikkaassa vauhdissa (ai tuoko 10 vuotias??!!) ja auringon pikku hiljaa lämmittäessä ilmaa, hiki alkoi pukata.

Huhheijjaa, tietää taas kävelleensä, eikä vain tasamaastoa, vaan ylös alas rinteitä ja polkuja. Snautserilla oli suihkusunnuntai ja sen ja asiaan kuuluvien namistelujen jälkeen herra siirtyi omalle soffalleen, josta kylkeä kääntäessään vain vilkaisee ovenkarmin takaa että mitäs ihminen touhuaa, eihän tarvii vielä valmistautua mihinkään. No ei tarvii, paitsi että kun tuolta kohottautuu niin tarvii tuunailla turkkia. On päässy parta ja tassunpohjakarvat - minkä halavatun takia anturoitten välissä pitää kasvaa karvaa joka, kun sitä ei tarpeeksi usein putsaa pois, pikku hiljaa kasvaa, kasvaa, tikkuuntuu takkuuntuu ja lopulta huopaantuu paksuiksi pallukoiksi. Siinä sitä on sitten iltapäiväpuhdetta niitä saksia. Onneksi on koira joka sen antaa tehdä. Kun ensin saa koira saksien viereen...

Viime viikonloppu vietettiin vielä mökkimaisemissa. Lauantai syksyn auringosta nautiskellen, tehtiin vähän pihahommia, lämmitettiin sauna, uitiin en tiedä minkä asteisessa vedessä kun mittari oli jo hyllylle nostettu liekö ollut näppituntumalta jotain reilu 10 asteista. Hyvin virkisti joka tapauksessa. Snautseri alkoi tosin jo siinä vaiheessa päivää olla melkosen uupunut kun aamulla 7ltä alettiin reissuun valmistautua ja sitten piti herran olla tietenkin haravointia ja kaikkea muuta vahtimassa joten ihmisen uiminen tai uimatta jättäminen ei kamalasti aiheuttanut mielen kuohuntaa herrassa enää. Sunnuntaina valmisteltiin Aijan kanssa mökkiä ja saunaa talviteloille.

Sitä voi vaan loskakelien pimeydessä muistella ja tunnustella miltä tuntuu istua saunan kuumuudessa totaalisessa hiljaisuudessa tätä maisemaa katsellen, laiturilla snautseri tiluksia vahtien. Sitä tunnetta ei mikään voita.