Huhhahhei - meiltä voimat helle vei.
Hukassa on niin järki kuin selkeä ajatuksenjuoksukin ja muukin kyky järjelliseen toimintaan.
Perjantai-iltana kuten näinä hellepäivinä muutoinkin, oli partaset taas laiskaakin laiskempia. Eikä ihme, aurinko helotti vielä täydeltä terältä metsäaukeallamme. Mustikoilla yritettiin itseämme virkistää, vaan tuskaisen kuumuuden lisäksi alkoi hetkessä hyttysarmeija häiritä ja inistä ympärillä pistellen nilkkoja ja käsiä ja päätä. Pakko oli makiat mustikat mättäälle jättää siltä erää.
Lauantaiaamulta tuttuja näkyjä rantapuistosta. Saivat snautserit rauhassa kulkea ilman pöhköjä poseerauksia. Ei jaksanut kuvaaja edes yrittää houkutella. Jo aikaisin alkoi auringon valo kuumottaa turhan tukalasti joka iikkaa. Eikä tuulenvirettäkään tuomaan edes pientä vilvoitusta.
Eikä sitä sitten kotonakaan kukaan viitsi hillua eikä formuloida, laiskiaiset vesikupin äärellä makoilee,
ja pakko on sen verran päätä yrittää pitää pystyssä ja silmiä auki että josko tuo ihminen jotain tarjottavaa snautsereille duunaisi. Koskaan ei ole liian kuuma syödä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti