Osku Artunpojan ihmistä tavattiin eilen illalla lenkkeilyn merkeissä. Kiva oli Kaija tavata pitkästä aikaa ja jutella!
Tänään on ollut aamuisen metsäpoluilla tarpomisen jälkeen kaikilla vähän tassut väsähtäneitä ja niitä ollaan leppuuteltu. Ihminen tehny omia hommiaan hiljalleen, snautserit urahtaen kylkeä kääntäny välillä havahtuen että pitäiskö tietää unen ulkopuolisesta maailmasta jotain ja kun todenneet ettei tässä mihkään kiire, ovat jatkaneet unien katselua. Iivari joka toteaa tehtävikseen ainakin aika ajoin myös rapussa tapahtuvan äänien vahtimisen, välillä kipittää velvollisuudentuntoisesti eteiseen mörähtämään muttei jaksa nuorimmainenkaan pitkään toheltaa. Märässä lumessa eteneminen vaatii ihan erilailla voimia niin neli- kuin kaksijalkaiseltakin. Vaikkei sitä lunta paljon olisikaan.
Viikko ja pari päivää kun jaksaa tämä kirjuri vielä pakertaa työpöydän ääressä, sitten koittaisi pyhien aikainen loma. Johan tässä edellisestä lomasta onkin aikaa. Josta lomasta olisi kuvia pistää näytille vaikka ja kuinka, joten kunhan tästä nyt piristyn ja havahdun syyspimeän alhosta niin enköhän niitäkin kuvia saa aikaiseksi teille näyttää.
Mutta nyt päätän kirjotelmani tältä erää ja toivotan valoisaa mieltä alkavaan viikkoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti