Puistoblues on jokavuotiseen tapaan vallannut kotikaupunkimme. Jos ei halua, ei tarvitse välttis lähteä keskustan väentungokseen hikoilemaan, kuuluu sieltä musiikki sen verran meitin partsillekin että voi palasia tämänkin vuoden kulttuuriannista nautiskella rauhassa. Ainakin sitten kun perjantai-illan liikenne hiljenee. Ja varsinkin kun ei nyt hirveän kamalasti jaksa muutenkaan kiinnostaa, ainakaan se väentungoksessa vaeltelu.
Tänä vuonna taas sää suosii bluussivieraita, hyvä niin. Ainahan niin ei ole, ja sehän tietää järjestäjille synkeitä pakkaslukemia.
Meille kyllä hiukka liikaa näytettä trooppisista olosuhteista. Mitähän tuo keittiön ikkunan jo tunteja varjossa ollut mittari näyttää, jaahas, kolmeakymmentä näkyy hipovan. Parvekkeella on ilta-auringon lämmittäessä varmaan paljon enempi. En halua edes tietää, onneksi siellä ei mittaria olekaan. Iivari ei juuri suostu parvekkeella oleilemaan, Arttu sen sijaan kyllä. Mutta kun Arnoldi ilmoittaa että jotain vahdittavaa on ilmestymässä näköpiiriin, silloin ryntää Iippa isoveikan avuksi häätämään mahdolliset tunkeilijat "heidän" kadultaan, oli ne sitten koiria, kissoja, jäniksiä, oravia, fasaaneja... On nuo vaan veijareita, ei pääse yksikään elollinen olento tästä ohi huomiotta. Ja tuostahan seuraa se, että kaikki tietää missä Arttu ja Iivari asuvat, vähän vieraammatkin koiran ulkoiluttajat (ja kait kaikki muutkin...). Jotka ei välttis muuta meistä mitään tiedä, paitsi tietysti koirista. Onko tuo sitten hyvä asia vai ei, en tiedä;)
Nuoremman parran matkaeväät on hommattu, odottavat keittiön pöydällä reppuun pakkaamista. Kummempaa ohjelmaa ei viikonlopulle sitten olekaan. Paitsi Iipan pesu huomenna ja sunnuntaina jätkän vienti Nealle reissurepun kera. Taitaa säiden näin jatkuessa jäädä liikunnan harrastus minimiin, samoin kuin kaiken muunkin järjellisen toiminnan. Ellei iske joku ihme viirus lähteä ulkoilemaan keskellä yötä, vaikkei se silloinkaan järin viileetä ole, muttei paistas ainakaan aurinko silmiin. Jaksais vaan...
Muutenkin hoidin muonitustarpeiden hankinnan töistä tullessa. Näkyy muuten ihmiset olevan matkalla lomamaisemiin, ihmeen vähän oli kaupan parkkiksella autoja vaikka yleensä siihen aikaan perjantaina ei paikkaa autolle meinaa löytyä millään. Joten niitä(kään) asioita ei tarvii ajatella. Siispä todennäköisesti vain lepäämme ja loikoilemme - tehkäähän tekin niin! Paitsi että nyt on lähdettävä lyhköselle lenkille, läkähtymään:)
Eli erinomaisen hyvää ja rentouttavaa viikonloppua partaduolta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti