Iivarilla on tänä viikonloppuna edessään vuoden viimeiset näyttelykoitokset. Tänään Helsinki Winner 2010 ja Voittaja 2010 huomenna, messarissa molemmat. Nea oli tulossa poikaa hakemaan vaille seitsemän joten kello oli herättämässä 05.15.Paljon ehtii kun aikaisin herää. Kellon nyt näyttäessä vähän jälkeen puolen kahdeksan on ruokittu Iivari, ruokittu äitee (kahdesti), käytetty nausterit reilun puolen tunnin lenkillä, jätetty Iivari Nean hoiviin, ruokittu Arttu, laitettu paikat järjestykseen (mikä homma enimmäkseen tarkoittaa Iipan ympäriämpäri levittämien lelujen siirtämistä niille kuuluvaan nurkkaan), pistetty ensimmäinen koneellinen pyykkiä koneeseen peseytymään, pesty kylppäri osin (loput jahka pesukone lopettaa omat hommansa), juotettu äiteelle monta mukillista kahvia... On se onni että on lunta maassa eikä rapa roisku. Muutoin tähän rupeamaan olisi vielä pitänyt lisätä näyttelyhurtan pesu, ja sehän olisi tiennyt vieläkin aikaisempaa herätystä...
Arttu-aamu-uninen jatkaa patjallaan mielestään liian aikaisin keskeytettyjä uniansa ja äiteellä on nyt sitten "omaa" aikaa. Ihanan pitkä ja rauhaisa päivä tiedossa, tässähän ehtii vielä vaikka mitä! Pysyisi vaan tämä työvire päällä, mutta ainakin on ollut ahkera alku päivälle ja jahka aamu tästä valkenee, lähdemme ihailemaan talvista maisemaa.
Olen viime aikoina huomannut että sitä jästipäisinkin välillä joutuu pyörtämään mielipiteitään ja periaatteitaan (ja onkos tuo nyt niin paha asia?). Esim.: olen aina ollut vakaasti sitä mieltä että en missään nimessä halua parvekelaseja, eihän niistä ole kuin haittaa (= lisää lasista pesupintaa). Nyt kun ne remontin myötä tuohon tuli, kun ei kieltäytyäkään saanut, olen todennut ne tosi käytännöllisiksi, melkein jopa pidän niistä, mutta vain melkein. Ei tule vedet eikä lumet parvekkeen lattialle eikä myrskykään riepota siellä ollessa niin kuin lasittomalla partsilla. Vaikka juu, onhan niissä sitten se pesemisen vaiva. Mutta onneksi nyt on niin pimeetä ettei näy vaikkei ne ihan kirkkaat olekaan, syksyllä pestyt. Tuplasti itse asiassa. Pesin ne remontin jälkeen itse kun en tiennyt että ne tullaan pesemään talon puolestakin. Tosin, sitä pesua en oikein huomannut, liekö syynä pimeys vai likaiset rillit vai mikä lie...No, toinen juttu missä olen tällä viikolla pyörtänyt sanani on snautserin vaatetus. Kunnon turkilla varustettu snautserihan ei toppatakkeja tarvitse, paitsi tietty jos joutuu pitempään autossa kylmällä ilmalla istumaan. Vaan kuinkas kävikään. Nea trimmasi Artun torstaina, samalla kun teki Iivarille näyttelytrimmin. Milloinkahan Arttu on nypitty kunnolla viimeksi, en muista, mutta siitä on aikaa, kun aiemmin syksyllä ei vielä karva irronnut kunnolla. Nytpä nypittiin, voi sitä karvakasan määrää mikä tuosta lähti! Herra on nyt siis aika klani (mutta ei kyllä ihan noin kamalan värinen kuin kuvassa, salama hiukkasen haalistaa).
Niin klani että äiteetä paleltaa poikansa puolesta, lähes pelkkää pohjavillaa, kaula, rintamus ja reidet paljaina eikä mahassakaan paljon lämmittävää villaa ole. Joten Arska on saanut lenkkeillä vaatetettuna. Illalla kulki polleana pomppaduur-takissansa. Niin, siis takkihan on oikeasti Burberry, mutta kun en koskaan muista tuota burberriä niin mulle se on pomppaduur. Ja mistähän muuten sekin nimi on päähän pälkähtäny, en tiedä, eihän sellaista takkia kait olekaan hohhoijjaa... Nyt aamusella laitettiin Hurtan lentäjänkauluksella varustettu toppis ettei kävis vilu käpälään. Arttu vaikutti tyytyväiseltä eikä toppis menoa ja pupubongailua haitannut. Ja äiteellä hyvä mieli kun ei tarvinnut huolehtia mahdollisesta palelemisesta.
Torstai-ilta oli aika haipakkaa. Töistä tultua koirien nopea lenkitys, sitten Nealle trimmattavaksi. Hyvä että päästiin perille. Jäin nimittäin taas siihen viimeiseen jyrkkään mäkeen sutimaan, ei ollut ensimmäinen kerta, hmph. Oltiin jo melkein mäen päällä jippii mutta siihenhän se matkanteko tyssäsikin, sohjoon sutimaan piru vie. Eikä etiäpäin päästy. Olin jo soittamassa Nealle, jälleen kerran, apujoukkoja auttamaan meitä pulasta, kun sitten jollain konstilla sain auton ryömimään hiukkasen etiäpäin ja parempaa pitoa renkaiden alle ja liikkeelle päästiin, tuskan hiki otsassa. Reilut parisen tuntiahan siinä poikia trimmatessa meni, Artun karvapehko se työläämpi tapaus, ja kotona oltiin puoli kymmenen huitteilla kun vielä pieni lenkki heitettiin. Sitten ruokailu ja Iivarin kylvetys. Pesussa sinänsä ei iso homma ole, Iippa onneksi ihan itse tulee suihkuun eikä sen sinne houkuttelemiseksi sen enempiä tarvita.
Mutta sitten se kuivaus, ettei tulisi pörröturkkia, sehän se on se vaikein osuus, mulle ainakin! Jokunen hetki siinä kului föönatessa ja harjatessa, äitee jo pitkän päivän uuvuttamana puoliunessa. Ihan hyvä siitä lopulta saatiin, ei ehkä paras mahdollinen kun jokunen karvatupsu ei suostunut tottelemaan ja itsepäisesti (onhan se snautserin turkki) vääntyi taivutteluista huolimatta väärään suuntaan: ylös. No, ainakin on puhdas ja kiiltävä, ja väri upea syvän musta:)Aluksi puhuttiin Nean kanssa että Iivari menee Nealle yöksi kun kuiteskin tänään messarissa menee myöhään ja aamusta taas aikaiseen sinne lähtevät. Mutta Nealla on kotonaan nyt muitakin vieraita uroksia niin todettiin tossa että taitaa sittenkin olla Iipan mukavampi tulla kotio nukkumaan rankan päivän päätteeksi. Eivät ne pojat siellä ihan kavereita keskenään ole niin voi turhaan stressata. Ja huomenna taas pitkä päivä edessä. Meillä näinollen siis aikainen herätys jälleen huomenissa jotta saadaan Iivari Nean kyytiin. Vaan mitäpäs sitä ei koiransa eteen tekisi=:)
Tätä kirjoittaessa on tovi vierähtänyt, kone jo linkoamassa ja päiväkin alkaa pikkuhiljaa valjeta. Saiskohan tässä pyykin kuivumaan ripustamisen jälkeen talon tällä hetkellä ainokaisen koiran herätettyä lenkkikaveriksi. Herra vetelee sikeitä edelleen kun ei ole pikkuveikka häiritsemässä ja korvia nuolemassa. Pakkasta on kymmenisen astetta, taivas on harmaa ja pakkaslunta leijuu hiljakseen maahan muttei tuule, illalla olikin muuten melkosen vilee viima. Eli tuntuisi jälleen olevan täydellinen ulkoiluilma - ihanaa! Siispä reipasta lauantaita itse kullekin!
Näyttelytuloksia odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti