Myrskyä, sadetta, viileetä - sehän on se suomalainen Juhannus! Aika hehkeissä merkeissä alkaa keskikesän juhla. Vielä ei meillä myrskyä, sitä tosin kai tuo navakka tuuli enteilee, välillä tulee vettä välillä ei. Saa nähä miten kovaksi yltyy illan mittaan. Paitsi että juuri kun tätä kirjoitan, pimeni taivas täysin, täytyy kohta laittaa valot päälle - ajatella, vuoden valoisimpaan aikaan. Ja nyt tuleekin vettä jo kaatamalla. Tänään ei ehkä lenkkiä tehdä kuin vain pakolliset. Toivottavasti loppupupyhät antaa lenkkeilläkin.
Tulin töistä normaalia aikaisemmin kotiin ja taas tuli todistettua että hyvin toimii nausterien sisäinen kello. Yleensä kuuluu rappuja noustessani jo pieni ilon ulvahdus sisältä ja hyppimistä sisäovea vasten. Mutta ei tänään. Vasta kun avasin oven, kuului kiireinen 'möyyrrr', taisi tulla pojille hoppu nousta peteiltään vastaanottamaan töistä palaavaa, kasseja kantavaa äiteetä. Ja sitten olikin ilo ylimmillään, kuten aina. Iivarilla tuntuu kovasti olevan asiaan, änkeää syliin tässä ja partsilla ja mouruaa omaa snakusterin kieltään. Taitaa myös olla iloinen pitemmästä viikonloppuvapaasta:)
Nyt ei kyllä yhtään harmita että vaihdoin pois juhannuksen mökkivuoroni ja juhannusjuhlien osoitteeksi kotikonnut. Mieluummin istutaan lasitetulla parvekkeella kuin Ruisniemen nokassa sateen vihmoessa kuonoon, pahimmoilleen pohjoistuulen puskiessa aaltoja rantaan. Ja kun mitä todennäköisimmin myös naapurin nuoren porukan koirat ovat siellä juhannuksen vietossa niin siinä saattaisi olla koko niemen kokoiselle porukalle kuuntelemista koirien vaihtaessa rajan yli ajatuksiansa, eikä varmaan aina niin hiljaisella äänellä. Ja jos mökki muuten onkin mahtava paikka aikaansa viettää, niin kovalla myrskyllä mitä nytkin povataan en siellä kallioilla kukkuloilla haluaisi olla. Muistan senkin kerran, tästä taitaa olla jo lähes kymmenisen vuotta aikaa, kun Aijan kanssa mentiin loppusyksyn myrskyn tuhoja tarkastelemaan. Parkkipaikka, jos sitä pientä plänttiä mihin autot mahdutetaan voi parkkipaikaksi kutsua, oli kuin pommituksen jäljiltä, sikinsokin yläpuoliselta kalliolta kaatuneita mäntyjä. Jos siinä olisi myrskyn aikaan ollut auto, ei sillä olisi enää lähdetty mihinkään. Ja pitkin poikin kallioita oli muuallakin tontilla myrskyn raivaamia puita. Toivottavasti ei tämä myräkkä aiheuta vastaavia tuhoja.
Eli olen erinomaisen tyytyväinen tämän kesän valintaani. Vanhaksi kai olen tullut tai ainakin tulossa kun tuo mökkielo kelissä kuin kelissä ei oikein jaksa enää houkuttaa. Toki toivon siellä olijoiden vuoksi ettei sää olisi mitä sen luvataan olevan. Ettei lasten tarviisi aikaansa pelkästään tuvassa viettää, vaan voisivat treenailla mäkisessä maastossa liikkumisen taitojaan, vanhempien vahtiessa haukkana perässä. Sateetonta Juhannusta siis mökkiläisille, ja muutenkin mukavaa ja ennenkaikkea turvallista oloa!
Kai me ollaan suurimman osan Suomea mielestä ihan hämyjä ja pöljiä ja ties mitä kun ollaan KAUPUNGISSA juhannus. Hui kauheeta. Mutta jos en muinakaan juhlapäivinä toimi enemmistön lailla, miksi sitten juhannuksena välttis tarviisi? Eipä käyny katteeksi kun töistä ajellessa katselin sitä massaa joka 3-tietä kahden kaistan leveydeltä maaseudulle päin huristi. On tullut sekin koettua sen monta kertaa ettei nyt tee mieli väliin tuppautua. Ehkä ensi kerralla sitten taas. Ja kun tässä on viime viikonloppuina ollut ihan tarpeeksi reissaamista muutenkin niin senkin puolesta olen enempi kuin tyytyväinen ettei tarvii turhia autossa istuksia.
On ihanan nautinnollista ja rentouttavaa kun saa viettää pitkän viikonlopun rauhassa, tapailla tuttuja ja olla vaan. Tehdä sitä mistä tykkää, tai olla tekemättä jos siltä tuntuu. Ei tarvii hetkeen kiiruhtaa kellon kanssa kilpaa.
Eikä tämä kaupunki vielä ainakaan ole hiljentynyt täysin. Johan tuossa muutaman minuutin parvekeistuskelun aikana ehti kymmenisen koiraa ohi mennä, onpahan pojilla hommaa ohikulkijoita vahtiessa. Sitä paitsi tuossa alapuolisessa omakotitalossa näkyy, tai paremminkin kuuluu, remontti alkaneen, liekö raivaavat kaiken sisätiloista pois, siltä se ainakin kuulostaa kun lautaa ja muuta roskaa mätkähtelee lavalle pihalla ja iso nakutus ja pauke kuuluu. Remontoikoot ihan rauhassa, ei haittaa.
Iippa sai juuri hirveän hepulin ja ryntäilee ympäriinsä. Harvinaista sillekään enää. Ulos pitäis päästä liikkumaan. Mutta nyt koirien muonitukseen ja sitä myötä muihin hommiin.
Säästä huolimatta oikein hyvää, hauskaa ja rentouttavaa Juhannusta, olitte sitten mökillä, veneessä vesillä tai kaupungissa kuten me!
PS: tätä kirjoittaessa on keli ehtinyt vaihtua tuon tuosta ties kuinka monta kertaa, milloin on taivas synkkä ja sataa, milloin taas aurinkokin yrittää pilkistää pilvien lomasta. Ei tätä nyt tiedä mitä tämä oikein on, mutta ei ainakaan ihan hellettä;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti