Voe rähmä. Tästä orastavasta ees sun taas sahaavasta flunssastahan se sitte johtu miksi eilen illalla alkoi niin hurjasti ramasemaan ja heikottamaan kesken kaiken. Eikä nytkään mikään pirteä olo ole, päinvastoin. Lenkkeily ei olisi maistunu millään, mutta pakkohan se oli koiria liikuttaa ja väkisin vedettiin pitemmästi kuin mitä itse asiassa oma olo ja kunto olis myöden antanu. Ei vaan sitte omatunto anna myöden jättää iltalenkkiä ihan lyhköseksi, onhan se annettava sällien pitkän kotipäivän päälle tsekkailla mitä kaupungilla on tapahtunut ja jättää omat terveisensä kulmakunnan toisille karvakorville. Vettä tihutti ja sohjossa tarpomistahan se oli. Aika raskasta.
Ei tässä ole oikeen sairas muttei täysin tervekään. Iskisi kunnolla että saisi kertarysäyksellä sairastaa pois tämän mikälieepidemian. Ilkeetä olla koko ajan puolikuntosena. Pari viikonloppua menny jo vajaalla teholla ja olevinaan jotain tautia potien. Ja kun on pari päivää mukamas levänny, on olo taas kohtalainen, tai lähes hyvä jopa. Kunnes sitten taas pahenee. Seuraavaksi viikonlopuksi. Tuttu kaava. Viime lauantaikin lähes totaalisesti kului vällyjen alla maatessa. Pyykinpesua, kaupassa käyntiä ja snautserien liikuttamista lukuun ottamatta. Tylsää. Tylsää. Tylsää. Mutta minkäs teet. Tulipa tuijotettua tuntitolkulla koirakuiskaajia, american idolsseja ja sekalaisia leffoja, mitä nyt sattu boxilla olemaan talletettuna pahan päivän varalle.
Tänään töihin mennessä jätin auton huoltoon toimiston naapuriin. Huolto + jarruremontti = eipä tarvii miettiä mitä niilläkin rahoilla tekisi. Tosin siihen hintaan sain, kuten aina, hyvää palvelua ja auto oli laitettu lämpiämään kun isäntä tiesi milloin sen tulen hakemaan. Pääsi kerrankin valmiiksi lämpimällä autolla liikkeelle, ylellisyyttä:) Varsinkin kun keli oli taas pahimmoinen, räntää tuli taivaan täydeltä. Matkan varrella räntä sitten vaihtui vesitihkuksi.
Eihän sitä ilman autoakaan enää toimeen tulis, vaikka se varsinainen rahareikä onkin. Työmatkoilla on ajan säästöä, vaikkakaan ei kustannusten, kun saa oman aikataulun mukaan kulkea, ei ole niin minuutin päälle lähdöt. Ja varsinkin kun tietää miten jämptisti juna-aikataulut nykysellään paikkansa pitää niin säästäähän tässä hermojakin... Ja mulle olisi tässä iässä vähän liian extremeä lähteä kahden snautserin ja pakaasien kanssa viikonloppureissuun bussilla tai junalla, tai pahimmassa tapauksessa molemmilla;) Sitä paitsi, mitähän sitä niilläkin rahoilla tekis mitä ei autoon tarviisi kuluttaa… ??
Nyt lopetettava nämä väsyneen jorinat, ei tahdo enää sormet liikkua. Huomenna toivottavasti on pirteämpi olo, onneksi on sentään jo torstai:=) Joten eikun iloista loppuviikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti