Pitkät päiväpuhteet

Ylihuomenna on pitkäperjantai, mutta Artulla ja Iivarilla oli tänään pitkä keskiviikko. Iivari aloitti aamunsa tuttuun tapaan yhdessä äiteen kanssa herätyskellon soittoon. Pitäähän se varmistaa että äitee varmaan unestansa heräjää ja tajuaa että kyllä se kello nyt jo soi. Arttu nousi venytellen vähän ennen ulos lähtöä. Puoli seitsemältä suunnattiin ulos, vähän normaalia lyhyemmälle lenkille kun piti ehtiä viemään jätkät Nealle trimmiin, Iippa näyttelysellaiseen, Arttu ihan normaaliin. Siispä lenkiltä tultua pojille äkkiä aamuruoka eteen. Hyvin nuo tuntevat aamun töihinlähtöön valmistavat rutiinit. En aamulla viitsinyt mainita että pääsevät tällä kertaa matkaan mukaan, olisi vain aiheuttanut turhaa hulinaa. Arttu kuitenkin aavisti jotain erikoista olevan tapahtumassa. Istui keskellä eteisen lattiaa ja tiukasti seurasi minua katseellaan kun puin työvaatteita päälleni. Ahaa, äitee ei tällä kertaa ensin sulkenutkaan ovia, eikä siirtänyt vesikuppia eteiseen... tapahtuukohan jotain jännää... Iivari sen sijaan ei ollut normaalin aamun poikkeavista rutiineista tietääkseen. Siinä vaiheessa kun mulla oli jo takki päällä, meni omalla rutiinillaan keittiöön odottamaan, koska siinä vaiheessahan yleensä hälle laitetaan haukkupanta kaulaan ja sen jälkeen molemmat saavat vielä keksit ennen kuin äitee huikkaa 'nähdään' ja poistuu. Mutta ei tänä aamuna. Tänä aamuna äitee menikin remminaulakolle, otti remmit ja sanoi 'pääsette mukaan, mennään Nummisiin'. Siitäkös se riemu repesi!

Puoli kahdeksan jälkeen jätin pojat turkkeinensa Nean ja Mashan työstettäväksi ja suuntasin Mäntsälän kautta kohti työmaata. Työpäivän jälkeen mietin josko ajan suoraan Nealle vai käynkö kotona vaihtamassa vaatteet. Matkallisesti ja ajallisesti se ja sama. Oli nimittäin vähän kiire aikataulu kun sitten piti ehtiä kentälle puoli seitsemäksi. Moottoritietä ajaessa mietin miten päin kulkuni suuntaan, ja kas, ei tarvinnut sen kummemmin reittiä päättää kun onnellisesti posotin ohi liittymän mistä olisi pitänyt kääntyä jos mielin ajaa Nean kautta, ilman turhia kiertämisiä. Se hajamielisyys... Siispä ajoin kotiin, vaihdoin kiireesti vaatteet ja sitten Nummisiin hakemaan poikia. Vilkaisin trimmaamoon, jossa pojat jo kaksistaan odottivatkin. Seisoivat portin takana ja molempien naamalla oli ilme 'Get Me Out Of Here!!' Ilmeisen väsyneitä siis olivat, oli tainnu jäädä päiväunet väliin kun olivat välillä trimmattavana, välillä aitauksessa pihalla. Eihän siinä lepäämään ehdi;) Yhtään eivät hanttiin pistäneet kun avasin auton luukun, molemmilla oli kova kiire hypätä omaan häkkiin.

Nealta sitten kiireenvilkkaa kentälle. Meillä piti olla pieni rallytoko esittely. Ja niin olikin. Ihan kunnon rata kyltteineen kaikkineen. Kun arvelin snautserien olevan turhan väsyneitä (ja kaikki snautserin omistajathan tietävät että snautserin väsymys ei suinkaan ilmene niin että se istuisi tai makaisi hiljaa ja rauhallisesti aloillaan, vaan väsyneenä sitä hillutaan entistä enemmän, erittäin väsyneenä vieläkin enemmän - tai ainakin meillä on niin, en tiedä tekevätkö nämä sällit poikkeuksen?!), en ottanut niitä rataa tekemään, vaan olin kuunteluoppilaana ja katsoin kun muut harjoittelivat. Mielenkiintoista! Ja jotten olisi vain seissyt tumput suorana, sainkin ohjattavakseni rallytoko-ohjaajan koiran. Ohjasin siis elämäni ensimmäistä kertaa portugalin vesikoiraa läpi elämäni ensimmäisen rallytokoradan. Kuuliaisuutta, taitoa ja intoa tytöltä löytyi. Eikä ottanut lainkaan häiriötä muista koirista, vaan keskittyi täysin siihen mitä tein ja sanoin. Olipa vähän erilainen ohjata kuin snautseri, vau! Ja vaikken tiennyt mitä komentoja sillä missäkin käytetään, niin ihmeesti löydettiin jonkun sortin yhteinen kieli ja kyltit suoritettiin läpi, ainakin joten kuten. Miten nyt ensikertalainen ohjaaja ne suorittaa, hieman kangerrellen mutta päästiinpä rata läpi. Virheistähän oppii... Koiralla kyllä kokemusta lajista löytyy, on kisannutkin siinä. Että nyt vain sitten meikäläinen kylttejä opiskelemaan ja seuraavalla kerralla saa snautseritkin kokeilla mitä on rallytoko. Voisin kuvitella että intoa siihen löytyy. Kuulema ainakin Osku-Artunpoika on tykännyt rallytokosta. Ehkäpä siis iskäkin:)

Ja siitä poikien väsymyksestä. Kun hommat kentällä alkoi olla lopuillaan, otin pojat autosta jalottelemaan. Huihait väsymykselle, meno oli melkoista, tai ehkä juuri sen väsymyksen ansiosta, kouhkattiin ja louskutettiin sinne tänne ihan päättömästi. Lenkittää noita ei pitkän päivän päälle sen enempi tarvinnut joten pissatukset tehtiin kentän ympäristössä ja sitte vihdoin kotiin. Kiire oli pojilla, vauhdilla juoksivat raput ylös. Suoraan vesikupille ja sitten odottamaan ruokaa. Tonnikalalla höystetty muona maistui, ja jaksoivat kärkkyä äiteenkin eväitä. Jälkkäriksi vielä raksut, ja tietty parit haukut parvekkeelta ja nyt nukkuvat kerällä umpisikeästi kylki kyljessä. Iivari näyttelyturkissansa (pesua vailla, en enää tänään toisaalta jaksanut ja toisaalta viitsinyt poikaa enempiä rasittaa kokovartalosuihkulla, onpahan huomisillaksi hommia) ja Arttu piiskahännässänsä ja lyhkästäkin lyhkäsemmässä karvassa kun on pohjavillatkin ajettu pois. On kuin eri koira taas, vartalonympäryksestä katosi monia senttejä ja taitaa sillä itelläänkin olla kovin kevyt olo, siihen malliin ainakin tuossa loikki kun vielä hereillä oli. Täytyy pyhinä ottaa kuvia herran muodonmuutoksesta. Värikin on vähintäin mielenkiintoinen...

Yritämme tästä rauhottua pääsiäisen viettoon ja sitten keskittyä lomaoleiluun. Tai rauhottua ja rauhottua, huominen vielä työpäivä, perjantai taitaisi olla vapaa ainakin näillä näkymin, lauantaina heti aamusta Arttu Keravalle AJ:n hoiviin, sieltä Helin kyydissä viemään Iivari ja Tyyne Lahteen näyttelyyn, sunnuntai vapaa, sitten parina päivänä Iivarin terveystarkkeja... Siinähän nuo päivät sutjakkaasti sujuu, ei ole tarvis pahemmin tekemisiään mietiskellä kun on valmiit aikataulut. Lämmintäkin on luvattu viikonlopulle joten ei tarvii toppista enää päälle laittaa niin kuin tänä iltana kentällä, silti meinasi vilu yllättää koleassa vesitihkuisessa säässä. Nyt vielä katsaus illan Millaniin ennen kuin uni vie voiton.

TOIVOTAMME ILOISIA,
AURINKOISIA JA LÄMPIMIÄ
PÄÄSIÄISEN PÄIVIÄ!!!!