Voihan turkanen:(

Pikapissatuksella nähtiin naapuritalon pikkukoira. Emäntänsä kysyi josko olen huomannu miten parvekelevyt kupruilee ja yhdestä talosta on jo pari pudonnut. Enpä ole huomannu, niin olen taas sokkona tässä pihapiirissä kulkenut etten ole asiaan kiinnittäny huomiota. Pihan poikki tullessa sitten kattelin vähän tarkemmin ympärilleni ja niinhän nuo näyttää kupruilevan siellä sun täällä ja yhden ylimmän parvekkeen irronnut levy retkottaa alemmalla parvekkeella. Voi tuhannen tulimmaista! Vastahan remontti loppui marraskuussa ja nyt jo alkaa paikat repsottaa... Enpä sitten taidakaan avata loppuja parvekelaseja vaikka houkutus on suuri kun aurinko päivällä niin lämpösesti paistaa. Taitaa olla turvallisempi pitää vain tuo yksi koirien kurkistusaukko reunassa auki ja muut visusti kiinni. Eikä antaa koirien siellä enempiä oleilla vaikka näillä keleillä jo on tapana antaa oven olla auki ja poikien mennä ja tulla partsille miten mielii (niin kauan kun ovat siellä hiljaa). Eipä ainakaan putoo päitänsä niin pitkälle kuin mahdollista kurkottavien koirien päälle eikä tule meidän parvekkeelle jos yläpuolelta sattuisi levyt tippumaan ennenku niille jotain, pian toivottavasti, tehdään. Vielä tässä nyt ei sitten tiedä että mistä tuo johtuu, huonosta kiinnityksestä vai onko levyt alun alkaen ollut ihan sekundaa. Joten jonkun sortin korjailua lienee luvassa. Paitsi pitihän nuo parvekkeet muutenkin vielä käydä läpi ja korjailla mitä lopputarkastuksessa syksyllä havaittiin. Kyse on siis vain ulommasta levystä, eli ei tässä, toivottavasti, ihan heti parvekkeelta pudota, jäähän tuohon vielä sisempi levy. Näyttää munkin parvekkeen levyt olevan vähän mutkalla. Toivoa täytyy ettei ehdi sattumaan mitään isompia onnettomuuksia. Meidänkin talon parvekkeiden alla lapset juoksentelee ja leikkii, nyt kun on tuosta rinteestä lumet sulanu niin vipinä on välillä kova. Muutenkin tästä taitaa tulla aika hulabaloo kun ainahan tän sortin remontti aiheuttaa kiivaita keskusteluja ja vääntö oli välillä aika kova vähän joka asian suhteen. Syyttäviä sormia varmaan tässäkin tapauksessa löytyy. Ei ole helppoa hallituksella. Tämähän se pelko persauksissa joteskin oli. Kallis remontti, ja olihan se pakko tehdä. Ja onhan sitä valmis maksamaan, mutta kyllähän sitä sitten odottaa ja toivoo että kaikki tehdään kunnolla kerralla ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä. Niin nyt kuitenkin kävi... Saa nähä mitä tuleman pitää tämän asian suhteen.

Iivarilla näky käyneen eilinen navakka tuuli silmiin, ja rähmää oli niin ettei meinannu otsatukka parrasta irrota. Onneksi ei silmät ole punaset.
Täällä on käynnissä partapainit, ja Iivari ehti tuoda jo aamun lehdenkin kuin vinkiksi. Parasta siis mun mennä aamupalalle ja sitten ulos. Katotaan miten pitkän lenkin Artun tassu kestää tehä, se jo äsken tossa vähän sitä nosteli. Sitten on vuorossa sunnuntain kotiaktiviteetit; tassujen ja partojen pesu, imurointi (miksi en tehnyt sitä eilen???) sun muuta pientä. Pyykkiäkin olisi monta koneellista mutta niiden nyt täytyy antaa odottaa arki-iltoja kunhan huoltomies on huomenna korjannut koneen.
Siispä liikenteeseen - keväistä (jokohan Oulun-Iin akselillakin on kevät?) sunnuntaita!