Aamu valjennut samankaltaisena kuin eilinen. Niin sään kuin muidenkin aamutoimien osalta. Paitsi Iivari päätti jättää aamupalan väliin. Liekö syynä herran paastoon juoksuisten neitojen tuoksut...
Taivas on pilvessä muttei sada. Kiva juttu. Sen verta hämärää että valot on pakko sytyttää jos haluaa tarkemmin nähdä. Ja niin lämmintä edelleen on, ettei uskoisi että marraskuuta tässä elellään. Osin puissakin vielä lehdet.
Ikkunat olen pitäny yöt auki. Ei kai pitäisi. Tiedä mille, mutta jotain Iippa oli kuulevinaan pitkin yötä ja muffaili. Minä en kuullu mitään. Eikä Arttukaan välittäny kommentoida vaikka jotain olisi kuullukkin. Mutta Iivarilta ei mee ohi yölliset äänet ja niihin täytyy aina jotain sanoa.
Illalla kierrettiin rannan ja keskustan läheisyydessä. Vaihtelu virkistää. Jätkillä oli kova työ tutkia, haistella ja merkata kaikki kaupungin tyttöjen tuoksut. Vauhdilla mentiin kirsut ruohikkoa viistäen. Voi pojat!
Eilisen aamulenkillä pääsi parrat puutöihin, kun ensin toisessa paikassa oli etsitty sammalikkoon eksyneitä nameja.




Rauhallista sunnuntaipäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti